SAAVUTETTAVUUS: Miten digitaalisuus tekee oppimisesta helpommin saavutettavaa?

Lisäarvo:

Opiskelijat voivat käyttää digitaalisia materiaaleja paikasta riippumatta.
Materiaaleja voidaan jakaa, järjestää ja säilyttää helpommin.
Opiskelijat voivat päättää milloin ja missä he opiskelevat, mikä voi johtaa lisääntyneeseen motivaatioon. [1], [2]
Digitalisaatio tarjoaa opiskelijoille joustavuutta aikataulutukseen, joten perheelliset ja työssäkäyvät opiskelijat voivat suorittaa kursseja olematta fyysisesti läsnä oppilaitoksessa. [3]
Kun erilaiset taustat ja taidot omaavat opiskelijat tapaavat avoimissa oppimisympäristöissä, he hyötyvät toistensa tiedoista, mikä edistää oppimista heterogeenisissä ryhmissä. [4]
Oppimismahdollisuuksia voidaan tarjota yhä useammalle ihmiselle (esim. MOOCit). [1], [5], [6], [7]
Digitaalisuuden avulla yhä useammat ihmiset voivat oppia (saada pääsyn oppimisresursseihin ja -välineisiin). [5], [7]
Koska oppijat ovat yksilöitä, erilaiset ja erimuotoiset resurssit voivat osallistaa paremmin opiskelijoita. [8]
Aikuisopiskelijoille voidaan tarjota sopivia joustavia oppimisratkaisuja. [9]
Digitalisaatio voi edistää opiskelijoiden taitoa koordinoida työtään.

Edellytykset:

Digitalisaatio edellyttää, että opettajalla on tietoa digitaalisen materiaalin luomisesta ja oppimisalustoista, ja että hän omaa tarpeeksi taitoja luodakseen, jakaakseen ja hallinoidakseen materiaaleja. [3]
Jotta me voisimme varmistaa saavutettavuuden, meidän tulee myös varmistaa, että valitut digitaaliset välineet, oppimisen hallinnointi ja oppimisalustat ovat kaikkien niiden saatavilla, jotka haluavat niitä käyttää.
Sekä opiskelijoille että henkilökunnalle tulee varmistaa riittävä pääsy. Tarvitaan tukea myös eri alustojen välille.
Korkealaatuiset MOOCit edellyttävät tuottamista (suunnittelu, muotoilu, tallennus, luominen, ylläpito) sekä jakamista (streamaus, tilaus ja muut saavutettavuusnäkökulmat). [6]
Opettajat ja opiskelijat eivät ehkä käsitä saatavuutta samalla tavalla, esimerkiksi sitä, miten materiaalit (tekstit, sovellukset) ovat saatavilla. [8]
Digitalisaatio vaatii opiskelijoilta vastuullisuutta oman työnsä koordinoinnissa. Sen sijaan, että tavataan kasvokkain luokassa sovittuun aikaan, opiskelijoilla on enemmän vapautta, ja heidän tulee rakentaa oma, eräpäiville ja muulle verkkotyöskentelylle pohjautuva opiskeluaikataulunsa.
Koska verkko-opiskelu edellyttää itsensä johtamisen taitoja, joita ei kaikilla opiskelijoilla ole, tarvitaan ohjausta verkko-opiskelun edellytyksistä keskeyttämisen estämiseksi.

[1] MIT Open Learning. Value of Digital Learning [Online]. Available: https://openlearning.mit.edu/value-digital-learning

[2] K. Kumpulainen and A. Mikkola, ”Oppiminen ja koulutus digitaalisella aikakaudella,” in M. Kuuskorpi Ed. Digitaalinen oppiminen ja oppimisympäristöt. Tampere, Juvenes Print, 2015, pp. 9–45.

[3] B.S. Bell, & J.E. Federman, “E-learning in postsecondary education,” The future of children. Vol 21(1), pp. 165-185, 2013. Available: https://digitalcommons.ilr.cornell.edu/cgi/viewcontent.cgi?referer=https://scholar.google.fi/&httpsredir=1&article=1937&context=articles

[4] L. Czerniewicz,, A. Deacon, M. Glover & S. Walji . “MOOC-making and Open Educational Practices,” Journal of Computing in Higher Education, 29 (1), 81–97, 2017.

[5] JISC (2015). Quick Guide – Getting started with accessibility and inclusion [online]. Available: https://www.jisc.ac.uk/guides/getting-started-with-accessibility-and-inclusion

[6] L. Yuan & S. Powell (2013). MOOCs and open education: implications for higher education [online]. Available: http://publications.cetis.org.uk/wp-content/uploads/2013/03/MOOCs-and-Open-Education.pdf

[7] L. Yuan, S. MacNeill & W. Kraan (2008), Open Educational Resources –Opportunities and challenges for higher education [online]. Available http://sprite.bolton.ac.uk/290/1/iec_reports-1.pdf

[8] L. Price. “Lecturers’ vs students’ perceptions of the accessibility of instructional materials,” Instructional Science 35:317-341, 2007

[9] I. Laakkonen, “Doing what we teach: promoting digital literacies for professional development through personal learning environments and participation,” in J. Jalkanen, E. Jokinen and P. Taalas (Eds.), Voices of pedagogical development – Expanding, enhancing and exploring higher education language learning, Dublin, Research Publishing, 2015, pp. 171–195.