Käsitykset oppimisesta

←Palaa mitä lisäarvoa digitalisointi tuo? -sivulle

Ääni: Miten opettajien käsitykset oppimisesta vaikuttavat heidän teknologisiin valintoihinsa?

KÄSITYKSET OPPIMISESTA: Miten opettajien käsitykset oppimisesta vaikuttavat heidän teknologisiin valintoihinsa?

Lisäarvo:

  • Laajempi näkemys oppimisesta voi auttaa kehittämään digitaalisia välineitä, jotka ulottuvat välittömän kurssiympäristön ulkopuolelle. [1],[2]
  • Lisääntynyt yhteistyö sisällön, pedagogian ja teknologian asiantuntijoiden kesken mahdollistaa uudet innovaatiot. [1],[2]
  • Kun opettajat näkevät itsensä kanssaoppijoina, voi uusien ideoiden tuominen luokkahuonekäytäntöihin olla helpompaa. [2], [3]
  • Keskittymällä didaktiikkaan ja pedagogiikkaan voimme paremmin arvioida, minkälaisia digitaalisia ratkaisuja kannattaa kehittää. [4]

Edellytykset:

  • Jotta oppimispolut olisivat paremmin hahmotettavissa, opetus tulee mahdollisesti järjestää muuten kuin yksittäisinä kursseina, joihin liittyy tietynlaisia oppimistavoitteita. [5]
  • Integroivampi lähestymistapa oppimisympäristöjen luomiseen voi rapauttaa opettajien nykyistä vahvaa autonomiaa. [6]
  • Sisällön ja teknologian asiantuntijoiden verkostoitumiseen ja yhteistyöhön tarvitaan tukea. [7]
  • Opettajankoulutusta tulee kehittää tukemaan pedagogista suunnittelua irrallisten käytäntöjen sijaan. [8]
  • Jotta teknologiaa voitaisiin hyödyntää maksimaalisesti, opettajia tulee rohkaista muuttamaan ajattelutapaansa, jotta he voivat auttaa opiskelijoita oppimaan digitaalisessa ympäristössä. Institutionaalista tukea tarvitaan, kun opettajat oppivat hyödyntämään oppimisympäristöjä sekä kokeilemaan uusia menetelmiä ja välineitä pedagogisesti mielekkäällä tavalla. Uusien välineiden käyttö ei kuitenkaan riitä, vaan niiden käytön oikeuttaa se, miten ne edistävät oppimista. [9]

Lähteet

[1] O. Erstad, “Citizens navigating in literate worlds: The case of digital literacy,” in Deconstructing digital natives: Young people, technology and the new literacies, M. Thomas (Ed.), New York, Routledge, 2011, pp. 99–118.

[2] J. Jalkanen, “Development of pedagogical design in technology-rich environments for language teaching and learning,” PhD dissertation, Language Center, Faculty of the Humanities, University of Jyväskylä, Jyväskylä, Finland, 2015.

[3] C. Lankshear and M. Knobel, New literacies: Everyday practices and social learning. Maidenhead: McGraw-Hill/Open University Press, 2011.

[4] F. Blin and J. Jalkanen, “Designing for language learning: Agency and languaging in hybrid environments,” Apples – Journal of Applied Language Studies, vol. 8, no. 1, pp. 147-170, 2014.

[5] H. Lotherington and J. Jenson. “Teaching multimodal and digital literacy in L2 settings: New literacies, new basics, new pedagogies,” Annual Review of Applied Linguistics, vol. 31, pp. 226-246, 2011.

[6] G. Rae, “BYOD (Bring Your Own Device) and its impact on teacher pedagogy: a New Zealand case study,” MEd thesis, College of Education, University of Canterbury, New Zealand, 2017.

[7] I. Leppisaari and L. Vainio, “Digital leap of teachers: two Finnish examples of rethinking teacher professional development for the digital age,” in Proc. Ascilite2015: Australasian Society for Computers in Learning and Tertiary Education, November/December, pp. 168-179.

[8] C. Kivunja, “Embedding digital pedagogy in pre-service higher education, to better prepare teachers for the Digital Generation,” International Journal of Higher Education, vol. 2, no. 4, pp. 131-142, 2013.

[9] A. Al-Hunaiyyan, S. Al-Sharhan and R. Alhajri, “A new mobile learning model in the context of the smart classrooms environment: A holistic approach,” International Journal of Interactive Mobile Technologies (iJIM), vol. 11, no. 3, pp. 39-56, 2017.